Unelmakroppa

Hei vaan!

Ajattelin näin sunnuntai-illan ratoksi höpötellä vähän omasta unelmavartalostani. Jonka saavutan kovan työn, veren, hien ja kyynelten kautta. Tai ehkä ilman verta ja kyyneliä.

Ennen laihdutusta en välittänyt yhtään miltä näytän. Toki tiesin, että kiloja löytyi liikaa kehosta, mutta asia ei häirinnyt mua lainkaan. Tästä puhuinkin jo aiemmin. Kaikki muuttui painonpudotusprojektin alkaessa. Yhtäkkiä mulla oli tavoitteita, unelmia ja haasteita oman kehoni suhteen. Outoa ja ihanaa. Projektin edetessä mulle kävi koko ajan selvemmäksi, että tämä on kokonaisvaltainen, pysyvä muutos, eikä työ ole ohi päästyäni tavoitepainooni. Kun kevenin, aloin nauttia liikunnasta yhä enemmän ja enemmän. Löysin muutaman omalta tuntuvan lajin, ja on vielä joitain, mitä haluaisin kokeilla. Niinpä mielikuva unelmakropastakin alkoi muuttua urheilullisempaan suuntaan. Enää ei ollut kyse vain painonpudotuksesta, vaan kehon muokkaamisesta just sellaiseksi jossa tunnen oloni mahdollisimman kotoisaksi.

Tähän kaikkien meidän pitäisi pyrkiä!

Tällä hetkellä oon ihan tyytyväinen vartalooni. Siis ihan tyytyväinen, suhteessa siihen, miltä oon joskus näyttänyt. Paino on mukavissa lukemissa, kasvot on muuttuneet, rasvaa on palanut sieltä missä sitä oli. Mutta. Roikkuvaa, ylimääräistä ihoa, arpia ja epämääräisiä muotoja on jäljellä. Tiedän, ettei nopean lihomisen jäljet ikinä täysin häviä kehostani, eikä tiukinkaan salitreeni välttämättä poista kaikkea liikaihoa, mutta aion silti yrittää parhaani niiden kanssa. Haluaisin olla tosi pieni ja timmi. Sellainen sporttinen, että näkyy vähän lihasmuotoja. Pyöreyttä peppuun, kiinteät käsivarret ja olkapäät, näkyvät vatsalihakset, unohtamatta kuitenkaan jalkoja. Sopusuhtaisen lihaksikas on mun tavoite. :D

Unelmavatsa ja -kädet.

                                       

Unelmasivuprofiili. Reisi näyttää tosin aika muhkealta, mutta voi johtua tosta asennosta.

Varmasti voisin saada himoitsemani unelmakropan omatoimisestikin - pystyinhän pudottamaan painoakin sillä tyylillä, mutta ammattilainen osaisi auttaa parhaiten. Löytäisin netistä ja lehdistä roppakaupalla vinkkejä, treeniohjelmia, syömisohjeita ym. ym. Personal trainer olis kuitenkin se paras apu mulle tässä unelmakropan tavoittelussa. Sellainen osaisi ammattilaisen rautaisella otteella ohjata mun syömiset ja salitreenit oikeaan suuntaan, ja kaipaisin tosi paljon henkilökohtaista opastusta. En mä voi lehtijutulta kysyä, jos joku asia jää askarruttamaan, eikä mikään netissä esitetty neuvo oo juuri mun keholle ja tavoitteille suunniteltu. Se olis myös tärkeää saada salilla kaikki liikeradat sun muut kuntoon, en mä kuitenkaan itse pelkän peilin ja kirjallisten ohjeiden avulla nää koko totuutta.

Ens viikolla onkin jännittävät paikat, kun aion mennä tutustumaan uudelle salille! Itse sali ei ole uusi, ja oon kyllä käynytkin siellä kerran joskus vuosikausia sitten, mutta nyt meen lähemmin katsastamaan paikan. Tällä hetkellähän mun tilanne on se, että käyn kuntokeskuksessa, jonne mulla kestää matka 45-60 minuuttia julkisilla (enkä omista ajokorttia, joskus harvoin saatan saada kyydin), ja se tuntuu ihan sairaan pitkältä ajalta. Tykkään kyllä kovasti paikasta, oon treenanut siellä kohta jo viisi vuotta, mutta toi matka mättää ja pahasti. Nykyään se onkin mulle saavutus, että pääsen salille/ryhmäliikuntaan kerran viikossa. Joku voisi tähän tokaista jotain motivaation puutteesta, mutta ei se sitä ole. Myönnettäköön, että toisinaan motivaatio on ollut alhaisempi. Silti aina, kun sinne salille pääsee, lähteminen ja matkustaminen on ollut sen arvoista. Ikinä ei oo kaduttanut treenille meno. Oon kohta vuoden päivät asunut nykyisessä kämpässä, eikä tuo saliasia ole muuttunut miksikään. Matka-aika tuntuu yhä epämiellyttävän pitkältä. Siksipä aion vihdoin ja viimein tehdä sen ratkaisevan askeleen kuntokeskuksen vaihtamisen kanssa. Oonhan sitä koko tän kuluneen vuoden miettinyt. Tää mihin meen tutustumaan, on viiden minuutin kävelymatkan päässä. Se on eri ketju, mutta ihan yhtä laadukas ja monipuolinen ryhmäliikunnan ja saliosion suhteen kuin mun nykyinen kuntokeskus. Ens viikolla pääsee tutustumaan ilmaiseksi, ja jos liittyy, saa loppuvuoden treenit ilmaiseksi. Lisäksi mun pitäisi saada työpaikan kautta alennusta kuukausihintaan, eli ei ollenkaan paha diili. Oon siis jo lähes päättänyt liittyä. :D Mutta mennään nyt ensin rauhassa tutustumaan ja tehdään vasta sitten lopullinen päätös.

Ois se kesäkuntoon pääseminenkin kiva, mutta tietysti vielä parempi jos sen saavutetun kropan pystyy pitämään läpi elämän.

Ensi kesää silmällä pitäen alan nyt tosissani muokkaamaan tätä kroppaani. Tietysti se on koko elämän pituinen "projekti", eikä unelmavartalon saavuttamisen jälkeen voi alkaa löysäillä, vaan sitä täytyy ylläpitää. Aion mennä ihan rennolla otteella, ja ensi kesä on sopivan pitkällä noin niin kuin tulosten saavuttamista ajatellen. Mutta siis loppuelämä tässä on tavoitteena olla hyvässä kunnossa. :) Ruoan suhteen palaset alkaa olla kohdillaan, mutta herkkujen kanssa käyn jatkuvaa kamppailua. Eli vähentää pitäisi, vaikka oonkin jo paljon vähentänyt. Uskon silti, että nykyisellä ruokavaliollani ja tehokkaammalla treenaamisella voin saada juuri sellaisen kropan kuin haluan. Se vaatii vain omistautumista ja motivaatiota!

Taisi tulla kaikki oleellinen sanottua. :) Palaillaan!

- Jenni