sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Kohokohtia ja onnistumisia

Koska edellinen blogiteksti käsitteli epäonnistumista, nyt on vuorossa onnistumiset ja hyvin menneet jutut tältä viikolta.

Liikunnan osalta oon ihan tyytyväinen tähän viikkoon. Harrastin yhteensä 3 tuntia ja 21 minuuttia vapaa-ajalla, kivan monipuolisesti tuli erilaista liikuntaa. Pelasin Move Fitnessiä, kävin salilla, tein vatsa-selkätreenin dvd:ltä, kävin pelaamassa sulkapalloa ja lähdin kahdelle lenkille. Jee! Erityisen kivaa oli päästä pelaamaan tuliterällä mailalla (se on niin kevyt!) piiitkästä aikaa sulkkista. Yksi pelikavereista sanoi, että olin ihan yllättävän huono kentällä, mutta pistän sen pitkän tauon piikkiin. :D Kyllä peli alkaa varmasti luistaa, kun säännöllisesti käy lätkimässä. Ja todellakin aion käydä, koska sulkapallo on yks mun ehdottomista liikuntasuosikeista. Siinä saa hien pintaan ja se on tosi hauskaa!


Wilson Power BLX, tuttavallisemmin tiikerimaila. Me tullaan tekemään vielä hienoja asioita yhdessä!

Ja tosiaan, tavoitteetkin liikunnan osalta täyttyivät: viisi liikuntapäivää, kaksi lenkkiä. Vieläkin oon vähän ihmeissäni siitä, että oikeesti jaksan juosta, mutta hyvä että jaksan! Tästä se lenkkeilyura vielä urkenee, pikkuhiljaa.

Muuta mainitsemisen arvoista: ostin ihan törkeen hienon keittokirjan. Rakastan Sookie Stackhouse-kirjasarjaa ja True Blood-telkkarisarjaa, joten kun aiheeseen liittyvä opus sattui silmään ja vieläpä ihan huikeassa alennuksessa, oli pakko viedä kotiin. Siis ostaa.


Mukaan kuvaan pääsivät uusi tuttavuus soijalesitiinirakeet ja vanha (mutta silti suht uusi) tuttu chia, tällä kertaa isommassa pussissa.

Kirjassa on paljon veden kielelle tuovia reseptejä, ihan sellaisiakin joita voisin kuvitella osaavani valmistaa. Esimerkiksi messiaanisista maissikakuista olisi hyvä aloittaa, vaikuttaa sopivan yksinkertaiselta reseptiltä mulle, ja ostin jo maissijauhojakin sitä varten. :) Paljon löytyy myös drinkkiohjeita, ja ihan kaikenlaisia ruokia hamnpurilaisaterioista jälkkäreihin. Mullahan on muutama keittokirja jo ennestään hyllyssä, nyt pitäisi vaan ottaa niitä vakituiseen käyttöön. Kyllä mäkin voin oppia laittamaan ruokaa, aivan varmasti voin! (tää asia vaatii vähän psyykkausta)

Yksi tosi tosi ilahduttava ruoka-asia tapahtui mulle tällä viikolla. Toki oli mielenkiintoista (ja osittain maukastakin) kokeilla viittä uutta ruoka-ainetta, mutta uusi rakkaus löytyi jostain ihan muualta kuin niiden uusien ainesten parista. Tai okei, se maapähkinävoi oli ihan sairaan hyvää. Ja oli palsternakkakin uunissa rapeiksi lastuiksi paahdettuna tosi herkkua. Mutta, juuri noiden kahden edelle tällä viikolla kiilaa skyr.


Erään iltapäivän hengenpelastajat: banaani ja skyr. Pupellettuna parkkihallissa.

Olin keskiviikkona metrossa matkalla kotiin, kun tajusin tarkistaa oliko mulla avaimet mukana. No ei olleet, eikä poikaystäväkään ollut vielä tulossa kotiin, joten jouduin kuluttamaan aikaa jossain muualla. Onneksi kauppakeskus oli matkan varrella. :P Nälkä oli tajuton, mutta tein kerrankin fiksun ja kevyen valinnan: kipaisin pikaruokalan sijasta markettiin ja ostin rahkan ja hedelmän! Oon niin ylpeä itestäni. Siinä nälkätilassa maulla ei olisi ollut yhtään mitään väliä, mutta uusi uuniomenan makuinen skyr oli ihan mielettömän hyvää. Siinä oli aivan erilaista makeutta muihin skyreihin verrattuna, ja seassa oli pieniä omenan palasiakin. Olin ihan myyty. Söin samaa rahkaa pari päivää myöhemmin uudestaan, ja ihan yhtä hyvää oli. Tästä lähtien jos skyriä ostan, ostan tuota uuniomenan makuista. Nam!

Juu, eiköhän tärkeimmät ollu siinä, nyt meen syömään viikon viimeistä ateriaa (quinoa-kananmunapuuroa mustikoilla).

- Jenni


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti