Viikot 5-6: Tankkausta, (vähäistä) treeniä ja kuurisuunnitelmia

Heipä hei!

Hupsista, venähti vähän viikon viisi katsaus, joten tein tällaisen tuplakatsauksen jälleen.

Viikot viisi ja kuusi sujuivat hyvin vaihtelevissa merkeissä. Jos lyhyesti summaan plussat ja miinukset.

Miinukset:

- aivan liikaa herkkuja, varsinkin viime viikolla
- liian vähän liikuntaa, varsinkin viime viikolla
- huono itsekuri, varsinkin viime viikolla

Plussat:

- harrastin liikuntaa ja kävin kolme kertaa salilla
- taistelutahto on tallella

Hmm, mitä noista voisi päätellä? :D Viikko viisi meni ihan hyvin, viikko kuusi taas ei? Aivan niin. Viime viikolla vietin koko_viikon huolettomasti herkutellen. Tai en ihan huolettomasti, koska kuitenkin koko ajan sisimmässäni tiesin mitä teen ja että se ei tee hyvää mun keholle. Ällöttävä olohan tosta koko viikosta jäi, mutta siitä on nyt vaan mentävä eteenpäin ja tehtävä seuraavista viikoista ja kuukausista huimasti paremmat. Itsekuri täytyy kaivaa esille (joskus kuulee/näkee puhuttavan "itsekurilihaksesta", jota täytyy harjoittaa siinä missä muitakin lihaksia, joten treenit alkakoon mulla silläkin saralla!), ja salille täytyy vääntää itsensä yhä useammin. Ja kun sanon "vääntää", en todellakaan tarkoita treenin olevan mulle mitään pakkopullaa - se on vaan se lähteminen, mikä tuntuu aina välillä nihkeältä.

Anyway, tässä kuvia kahdelta edelliseltä viikolta:

Ruoaksi itsetehtyjä lohkoperunoita ketsupilla, kalapuikkoja, kesäkurpitsaa, kurkkua ja kirsikkatomaatteja.

Tää oli joku kovassa nälässä kyhätty iltapala: kasa sekaleipiä tuorejuustolla, margariinilla, kinkulla ja juustolla plus klementiini.

Ei edes kovin kaloripitoinen annos - muistan yllättyneeni kun ynnäsin luvut. Makkara ketsupilla, kermaperunoita, kasa jäävuorisalaattia ja kurkkua.

    

Ostin pari uutta paitaa alesta.

Söin keksejä.

Tein sämpylöitä.

Eräs välipala: porkkanaa, omenaa ja kahdenlaisia riisikakkuja (mustikkalevitteellä ja omenalla/maapähkinävoilla ja banaanilla).

Mmmh, ihanaa ravintolaruokaa miehen synttärien kunniaksi (kyllä, söin myös jälkkärin). Paneroitu broilerifile pippurikermakastikkeella ja vohveliperunoita. :P

Kuvia olisi löytynyt enemmänkin, mutten viitsinyt laittaa ettette tylsisty. Parempi kuvallisesti kyllä tehdä yhden viikon katsauksia. Pahimmat herkkukuvat jätin pois siitä yksinkertaisesta syystä, ettei niitä ole. Masennuin omasta löyhästä itsekurista niin paljon viime viikolla, että kesken viikon jopa lopetin kalorien laskemisen. Joten ei mitään tietoa, millaisia vahinkoja viime viikko aiheutti, noin kilollisesti. Toiset pitää tankkauspäiviä, toiset tankkausviikkoja... :D

No mitäs ne vähäiset liikunnat on sitten pitäneet sisällään? Tällaista:

Viikkojen 5 ja 6 liikunnat:

- ma: -
- ti: -
- ke: sali 57 min.
- to: -
- pe: -
- la: kuntopyöräily 1 h, sali 53 min.
- su: kävely 30 min.
- ma: -
- ti: kävely 23 min., sali 54 min., kuntopyöräily 13 min.
- ke: sulkapallo 55 min.
- to: -
- pe: -
- la: -
- su: -

=  5 h 45 min.

Kävelymaisemia. :)

Salilook.

No jaa, ei loppujen lopuksi hullumpi saldo kahdelle viikolle. Toki tuo lepopäivien määrä, varsinkin viime viikon loppupuolella, on ihan järkyttävä. Nyt vaan hurja tsemppi päälle ja treeniä, treeniä, treeniä! En todellakaan aio luovuttaa, vaikka viime viikko meni ihan penkin alle. 

Lyhyesti vielä otsikon "kuurisuunnitelmista". Kuten blogin kokonaisuudessaan lukeneet tietävät, mulla on pientä ateriankorviketaustaa. Kun aloitin Suuren painonpudotusprojektin (mun mielestä toi nimi oli hyvä! :D) vuoden 2012 tammikuussa, lähdin hommaan lyhyellä ateriankorvikejaksolla. Eli olin osanutrauksella kolme viikkoa, jonka jälkeen siirryin opettelemaan terveellisempää syömistä. Halusin startata heti muutaman kilon pudotuksella - kai ajattelin saavani lisätsemppiä siitä koko pudotusprojektiin. Vaikka siis alusta asti mulla oli erittäin korkea motivaatio ja ihan mieletön kipinä keventyä. Tuon kolmen viikon aikana söin noin 800 kcal joka päivä, paitsi viitenä päivänä vähän hölläsin ja söin enemmän normiruokaa antaen kalorien nousta maksimissaan 1400:n paikkeille. Siltikin olin reilusti miinuksella joka päivä, kun elopainoa tuolloin tosiaan oli se 78 kg. Kolmessa viikossa paino putosi 3,5 kiloa, johon olin tyytyväinen. Sittenhän se lähtikin putoamaan tasaisesti, kun vähitellen opettelin terveellisempiä elämäntapoja ruokailuineen ja liikuntoineen.

En missään tapauksessa liputa ateriankorvikkeiden puolesta, mutta mulla ne toimi silloin. Ja tämän aiemman menestyksen innoittamana aion jälleen ottaa korvikkeet ruokavalioon. Musta vaan yksinkertaisesti tuntuu, varsinkin viime viikon jälkeen, ettei mun rahkeet riitä niiden kolmen-neljän liikakilon pudottamiseen pelkän ruokavalion ja liikunnan avulla. Ja tietysti nopeat tulokset kiehtoo myös, en sitä kiellä. Vuosi 2013 osoitti, että pystyn kyllä pysymään ihannepainossani - kunhan syön terveellisesti ja liikun säännöllisesti. Myös viime vuoden lihomisen jälkeen tuli stoppi, ja nuo kuusi ekstrakiloa jäivät, eikä lisää kertynyt. Eli pystyn hallitsemaan painoani. Jotenkin musta vaan tuntuu oikealta ratkaisulta ensin vähän radikaalimmin ja nopeammin pudottaa ne ylimääräiset muutamat kilot, ja sitten keskittyä siihen kiinteytymiseen ruokavalion ja liikunnan avulla. Toivottavasti ette tuomitse mua. :)

Mutta noista kuureista ja muista lisää myöhemmin tällä viikolla, nyt alkaa olla kiire. Kauppareissu, passikuvan otto, passin tilaus ja mitä vielä odottavat. :)

Palaillaan!

- Jenni