Viikko 10: 1/7

Hahaa, viikkokatsaus vain päivän myöhässä! :) Ei sillä, että viime viikossa olisi jotain kehumisen aihetta - aika laiskaa ja herkkupitoista menoa oli (taas).

Pidemmittä puheitta viikon liikuntoihin, josta tämän tekstin otsikkokin kumpuaa.

Lidlistä irtosi kymmenen kilon kahvakuula hintaan 16,99 €!

Kävelylenkin karut maisemat.

 Viikon 10 liikunnat:

- ma: -
- ti: -
- ke: -
- to: -
- pe: -
- la: -
- su: kotitreeni 43 min., kävely 1 h 30 min.

= 2 h 13 min.

Hävettää. Se siitä uhosta, että liikunnasta säännöllisempää. Ja kootut selityksethän ovat seuraavanlaiset: "onhan tässä viikkoa vielä jäljellä", "en jaksa, olin ylitöissä", "menköön kahvakuulan kotiin kantaminen treenistä", "ei huvita"... Vain yhtenä päivänä mulla oikeasti oli sen verran menoa, etten ehtinyt liikkua. Olihan siinä vielä kuusi muuta päivää... Mutta ei voi mitään, täytyy vain pitää huoli ettei vastaavanlaisia viikkoja tule ja lähteä leuka pystyssä uuteen, uljaaseen viikkoon. :)

... jonka aikana on suunnitelmana käydä kolme kertaa kävelyllä (yksi lenkeistä saa olla juoksupitoinen, jos siltä tuntuu) ja treenata kaksi kertaa lihaksia. Liikuntapäiviä en oo vielä tarkkaan päättänyt. Yritän nyt tehdä tarpeeksi tiukkoja, mutta kuitenkin liikkumavaraa antavia suunnitelmia, koska inhoan sitä kun lipsun omista suunnitelmistani. Oon yhä useammin viime viikkoina miettinyt sitä, kuinka tarvitsisin jonkun tsempparin (lue: perseelle potkijan) sekä kunnon ruoka- ja treeniohjeet. Uskon, että niistä saisin tarvittavan kipinän näihin syömis- ja liikkumishommiin. Ja kaivattua säännöllisyyttä sekä kurinalaisuutta. Mutta tällä hetkellä mennään ihan omin avuin.

Viikon ruokakuvia.

Maistelin ekaa kertaa soijachorizoja! Nam! :P Eväsrasiaan päätyi sen lisäksi kesäkurpitsaa ja herne-maissi-paprikaa.

Työpäivän välipala: proteiinipatukka ja banaani. Testissä Lidlin protskuvalmisteet, katsotaan onko niistä mihinkään (maun puolesta vain yksi on tähän mennessä säväyttänyt).

Oho, tein heräteostoksia. :O Rossosta pizzat ja jälkkäriksi irtokarkkia. Oman pizzan söin kahdessa osassa, mutta karkit katosivat ääntä kohden valitettavasti yhdessä illassa.

 

Jennin keittiössä valmistui sunnuntaina muutakin kuin sämpylöitä: nyhtöpossua ja lohkoperunoita.

Lisukkeeksi paistoin porkkanaa ja parsakaalia. Höystin sitruunapippurilla ja hunajalla, koska ajattelin niiden peittävän pakastettujen kasvisten nahkean maun, ja varsinkin parsakaalin aika tympeän perusmaun... Ei peittänyt. Tai porkkanat oli ihan maukkaita kyllä.

 
Sellainen viikko. Jos jotain positiivista pitäisi kaivaa, niin ainakaan seuraava viikko ei VOI mennä huonommin. Näen positiiviseksi asiaksi myös sen, että teen niitä suunnitelmia. Vaikka mun suunnitelmat usein kariutuukin, koska oon perusluonteeltani laiska ja mukavuudenhaluinen, eikä terveelliset elämäntavat ole juurtuneet ihan tosi syvälle takaraivoon vielä(kään), niin ainakin teen suunnitelmia. Paljon pahempi tilanne olisi sellainen, etten viitsisi edes yrittää, että viis veisaisin kehostani ja siitä mitä sille syötän. Etten ikinä olisi löytänyt liikunnan iloa tai edes havahtunut pudottamaan painoa ja tekemään elämäntaparemonttia. Kyllä, asiat voisivat olla paaaaaaljon huonommin.

Näihin tunnelmiin, palaillaan!

- Jenni