keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Elävien kirjoissa

MOI!!

Ensinnäkin: syvimmät pahoitteluni blogitauosta, joka oli suunnittelematon ja venähti liian pitkäksi. Oon jo pari viikkoa ollut tulisilla hiilillä blogin kirjoittamisen kanssa, mutta nyt tartuin itseäni niskasta kiinni ja ryhdyin sanoista tekoihin!

Voisin lyhyesti avata puhumattomuuteni syitä. 8.3. erosin poikaystävästäni - yksi elämäni vaikeimpia asioita. Päätökseen ei liittynyt mitään dramatiikkaa, ainoastaan sen tajuaminen, ettei oltu oikeita toisillemme eikä suhde edennyt mihinkään. Eroa seurasi vaikeat ajat, jotka alkaa pikku hiljaa helpottaa. Asuinpaikan vaihdoksen myötä mulla ei ole ollut säännöllistä pääsyä tietokoneelle, joten blogikin jäi. Lisäksi stressi vaati veronsa, eikä huvittanut päivittää.

Mun olo! Sikahieno bussi muuten.

PLUS, 11.3. reväytin selkäni (vasemman lapaluun kohdalta), joka aiheutti neljän päivän saikun ja liikuntatauon. Tämä vaimensi osittain päivitysintoa. Tauon aikana harrastin vain kävelyä. Kun hien kaipuu yltyi sietämättömäksi sekä ilmat soi, lähdin kevään ekalle ulkolenkille. :) Katson siis liikuntatauon virallisesti loppuneeksi 30.3. Tovihan siinä vierähti, mutta oli aiheellista olla ylivarovainen, että selkä varmasti ehti parantua. Tällä viikolla oon palannut varovaisesti normaaliin päivärytmiin liikunnan suhteen - sillä pienellä erotuksella, etten vielä ehdi mukaan kahden salitreenin tahtiin. Mutta jos sen kolme tuntia vapaa-ajan liikuntaa saisi puristettua, olisin hyvin tyytyväinen. :) Tähän mennessä viikon 15 liikunnat sisältävät tunnin PT-treenin (kahvakuulaa ja leuanvetoa). Tänään saatan kävellä töihin, siellä on ihana ilma. Loppuviikosta mielin salille raudan pariin ja lenkille. Jee, I'm back! :)

Syömisistä. Viikko 10 sujui vielä loistavasti - siis herkkumielessä. Prosentti jäi noin kymmeneen, mutta sitten repsahti. Seuraava viikko oli yksi elämäni stressaavimmista, ja vaikka stressi ei oikeutakaan sikailuun, herkuttelin rankemmalla kädellä ja tietoisesti ylitin 15 prosentin rajan. Siitä eteenpäin ruokavalio on ollut enemmän tai vähemmän rempallaan. En siis ole missään nimessä palannut vanhoihin, huonoihin tapoihin - ruoan kanssa mulla ei ole ongelmaa, ne on ne herkut. Luulen, että herkuttelu on joinain viikkoina ryöstäytynyt käsistä vain ja ainoastaan siitä syystä, että oon kokeillut ruokapäiväkirjan pitämättömyyttä. Tässäkään kuussa en oo kertaakaan merkannut syömisiäni vihkoon, mutta en oo vielä ihan varma kokeilun jatkuvuudesta. Osittain mulla on ollut vapautuneempi olo, osittain ahdistuneempi. Tiedänhän osaavani koostaa ateriat oikein ja suht terveellisesti, sekä syödä säännöllisin väliajoin, mutta aina välillä on rauhaton olo, kun ei näe mustaa valkoisella. Kai sekin on tottumiskysymys. Uskon, että herkkuongelmakin ratkeaa kuin itsestään nyt kun treenit on taas lähteneet rullaamaan. :) En aio ottaa siitä stressiä. :)

Nyt kun blogihiljaisuus on rikottu, postauksia tulee säännöllisesti. I promise! :) Täytyy myös ottaa kiinni teidän muiden murujen blogeja, vaikka joitain oon aina silloin tällöin lukenutkin. Tästä kirjoituksesta tuli nyt tylsän persoonaton, kun ei oo itse otettuja kuvia mukana - oon kirjaston koneella, enkä viitsinyt alkaa säätää USB-johdon kanssa. Kuvia on kuitenkin kerääntynyt rutkasti viime viikoilta, joten niitä on luvassa lähiaikoina. Ehkä teen erikseen kuvapostauksen. :)

Nyt tää lähtis surffailemaan internetin ihmeelliseen maailmaan ja hoitamaan parit asiat. Palaillaan! :)

- Jenni

5 kommenttia:

  1. Ihana kuulla taas susta! Olin kyllä jo todella huolissani, että minne oot kadonnut mutta ymmärrän kyllä että nuo ero asiat ovat vaikeita, eikä välttämättä blogin päivittely silloin maistu. Tsemppiä "uuteen" elämään ja kiva kun saatiin sut takaisin! :)

    VastaaPoista
  2. Mäkin ehdin jo huolestua, mutta kiva kuulla että oot kaikesta huolimatta ihan kunnossa ja takas täällä! :)

    VastaaPoista
  3. Ihana kun oot back! :) Paljon tsemppiä nyt tässä uudessa elämäntilanteessa!

    -Kaukaa Kaunis

    VastaaPoista