Suklaapatukka josta ei tullut morkkista

Kyse ei ole unesta tai toiveajattelusta, ei myöskään itsensä huijaamisesta. 

Puhuin aiemmassa tekstissäni siitä, että suunnitelluista herkuista ei tule huono omatunto. Eilen kuitenkin söin melko ex tempore-herkun, eikä tullut ollenkaan huono fiilis! Töissä oli poikkeuksellisesti pidempi tauko vähän ennen iltakahdeksaa, ja olin strategisesti oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Eli lähellä juuri korjattua välipala-automaattia. Sellaista, josta saa limua, karkkia ja suklaata (on siellä myös fitness-patukoita). Tarkistin pikaisesti kalorivihkostani tilanteen ja totesin suklaapatukan olevan mahdollinen. Ei tarvinnut sen kummemmin miettiä tai tuskailla, eikä myöskään tarvinnut suunnitella koko päivän syömisiä herkkujen ehdoilla. Tällä tarkoitan siis sitä, että joskus tietoisesti syön kevyemmin, tai viikonloppuna pitkitän ensimmäisen aterian syömistä reilusti yli puolen päivän, koska haluan syödä tietynlaisesti myöhemmin sinä päivänä. Tiedossa voi olla vaikka juhlat, leffailta tai ravintolaan meno, ja haluan "säästää" kaloreita sitä varten. Vaikka kannatankin säännöllistä syömistä pienin ateriavälein ja tasaista energiansaantia pitkin päivää, mun mielestä se on ihan ookoo välillä soveltaa.

Pienempi versio, pienempi paha?

Suklaa oli hyvää (sanomattakin selvää?), ja oli ihan fiksua syödä jotain tossa vaiheessa iltaa, sillä työn luonteen vuoksi en ehtinyt syödä iltaevästä normaaliin aikaan. 

Yleensä iltavuoropäivinä syön aamiaisen (klo 9-11) lisäksi vähän ennen töihin lähtöä (klo 13.30-14.30), seuraavan aterian nautin ruokatunnilla (klo 16.50-18.00), ja viimeisellä tauolla (klo 20.40-21.10) syön vielä jotain. Sitten pieni iltapala kotona (klo 22.30-23.30). Jos satun heräämään oikein aikaisin, saatan syödä kolmekin kertaa ennen töihin lähtöä, tyyliin pieni aamupala klo 7, salin jälkeinen välipala klo 11 ja normaali töitä edeltävä täyttävämpi ateria iltapäivällä. Mutta harvemmin herään ihan noin aikaisin, kun on mahdollisuus nukkua pidempään.

Olisi vielä muutakin kirjoitettavaa, mutta taidan siirtyä tästä valmistautumaan töihin lähtöön (lupasin mennä jo kahdeksitoista tänään). Kaupassakin pitäisi vielä pistäytyä, saa nähdä kuinka kiire taas tulee.

Ai niin! Eilinen työmatkakävely sujui hyvin. :) Paransin aikaa neljällä minuutilla! Nykyinen ennätys: 10.6 km, 1 h 38 min. Jeejee.

- Jenni