sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Viikot 1-2, Kipinä

Morjens!

Vuoden 2015 ekasta viikkokatsauksesta tuleekin nyt kahden viikon ajanjakson käsittävä (laiska oon) pläjäys.

Tämä vuosi on lähtenyt ihan hyvin käyntiin. Liikkunut oon viisi kertaa salin, kotitreenin, kävelyn ja salilla tehdyn aerobisen muodossa, syömiset on menneet melkein putkeen, ja pitkästä aikaa mun päässä pörisee jonkinlaisia suunnitelmia liikunnan ja painonpudotuksen suhteen. Niitä voisi jopa tavoitteiksi kutsua, ja niistä rustaan oman postauksen tässä lähiviikkoina. Sanon lähiviikkoina, koska tää bloggailu on vielä vähän huteralla pohjalla, siis mitä tuohon säännöllisyyteen tulee. Mutta! Oon päättänyt, etten halua olla yksi niistä bloggaajista, jotka vastoinkäymisten kohdalla lopettaa postauksen. Ehkä viimeisten kymmenen kuukauden aikana oon hiukan siihen sortunut, vaikka pääasiassa muut syyt pitivätkin mut pois blogimaailmasta. Ite oon kuitenkin pitänyt parhaina niitä blogeja, joissa rehellisesti kerrotaan niin myötä- kuin vastoinkäymisistä, joten sellaisen haluan tänkin blogin olevan. :) Ei siis enää mitään kuukauden-kahden taukoja, vaan säännöllistä tekstin tuottoa - vaikka mikä olisi! Tulkaa kommentoimaan mut ruotuun, jos edellisestä tekstistä on kulunut yli kaksi viikkoa. :D

No niin, menneeseen kahteen viikkoon. Liikuntasaldo on aika säälittävä, mutta koska tää on viikkokatsaus, listaan urheilut samaan tyyliin kuin ennenkin. :)

Viikkojen 1 ja 2 liikunnat:

- ma: -
- ti: -
- ke: -
- to: -
- pe: -
- la: (yhdistelmätreeni) juoksumatto 34 min., soutu 11 min., kuntopyöräily 15 min.
- su: -
- ma: -
- ti: -
- ke: sali 46 min.
- to: -
- pe:
- la: kävely 27 min., reisi-pakaratreeni 25 min.
- su: sali 51 min.

= 3 h 29 min.

Surkea saldo kahdelle viikolle, mutta ottaen huomioon viime kuukausien aktiivisuuden, oon tyytyväinen. Jos nyt kuitenkin seuraavaan viikkokatsaukseen sais enemmän niitä liikuntoja ja vähemmän viivoja. :)

Aika hämärän näköinen tyyppi valmiina lähtemään salilta, moikka!
 
Tuntuu jotenkin tyhmältä ottaa kesken treenin kuvia, mutta ehkä siihenkin tottuu? Tän viikon ekalta salilta. :)

Sunnuntaipäivän askartelu-/suunnittelusessio hyvän musiikin kera.

Tältä näytti tämän päivän treeni. Tarkoitus oli keskittyä käsiin ja keskivartaloon, mutta otin bonuksena loppuun vielä maastavedon. Muutenkin oli vähän säätämistä, kun vieraampi sali ja oudot välineet (siksi noi kysymysmerkit joidenkin painojen perässä :D). Tuntumaa kuitenkin sain! :)

Tämä vuoden alku on ollut paitsi liikunnallisesti, myös henkisellä puolella hyvin lupaavaa aikaa. Vihdoin ja viimein tunnistan itsessäni sen kipinän ja ihan oikean motivaation. Ne molemmat oli kadoksissa liian kauan. Viime keskiviikkona kun käppäilin salilta kotiin, ihan herkistyin oivaltaessani että tästä se nyt lähtee - uusi nousu. Ja siis kirjaimellisesti tippa linssissä pohdin tätä asiaa, oon herkkä ihminen. :D Musta oli vaan niiin mahtavaa tajuta, että todella oon valmis lähtemään tavoittelemaan niitä vanhoja tavoitteita liikunnan ja syömisen saralla. Ja olin liikuttunut myös helpotuksesta, jännityksestä ja ilosta, koska oon ollut itteeni ja omaan löysyyteeni niin tyytymätön viime aikoina. Oon myös opetellut olemaan ittelleni armollinen ja antamaan anteeksi, mutta se ei poista sitä että mulla on tällä hetkellä nelisen kiloa ylimääräistä painoa varressani, enkä pidä tästä olotilasta yhtään. Ois niin helppoa vaan antaa mennä, luovuttaa, jatkaa samalla tavalla kuin viimeiset kymmenen kuukautta. Kerätä kiloja, syödä mitä huvittaa. Mutta en pysty. En halua. Oon vahvempi. Mulla on tavoitteita ja oon valmis tavoittelemaan niitä.


Okei, sitten syömisiin. Tekstin alussa sanoin niiden menneen melkein putkeen. Ruokapuoli on ollut ihan kelpo - mitä nyt kasviksia voisi vielä lisätä. Mutta ne herkut. Tällä viikolla on (jos selviän vielä tästä päivästä) ollut kokonaiset kaksi herkutonta päivää. Määrät eivät ole olleet isoja, mutta kuitenkin. Liika on liikaa. 

Viimeksi kävin vaa'alla viime viikon lauantaina, ja paino oli silloin 59,3 kiloa, enkä usko sen nousseen herkutteluista huolimatta. Oon nimittäin laskenut pitkästä aikaa! En oo vanhaan tapaan merkinnyt kellonaikoja ja syömisten tarkkaa sisältöä vihkoon, oon ainoastaan laskenut kaiken suusta alas menneen kalorit ja päivän lopussa ynnännyt ne yhteen kalenteriini. Puolitoista viikkoa oon tätä nyt harrastanut, ja se tuntuu jonkin verran hillitsevän överien vetämistä. Koska tiedän, että mulle tulee pahempi morkkis, kun nään karujen lukujen tuijottavan mua kalenterin sivuilta. Morkkis on lievempi silloin, kun en oo laskenut. Vaikka kuitenkin tiedän, että on tullut syötyä liikaa. Hassua, miten mieli toimii. :) Oon aika lailla syönyt (arvioidun) kulutuksen mukaan viimeiset puolitoista viikkoa. Ainoa poikkeus tapahtui kuluneen viikon tiistaina, kun oli ihana arkipyhä ja leivoin juustokakun, mutta ei sinäkään päivänä kertynyt ihan hullua loppulukemaa.

Alla vuoden ensimmäisten kahden viikon syömisiä.

Ruokiksella: lukemista ja salaattibaarin antimia (meloneita, ananasta, kurkkua, fetaa ja kanaa). :P

Ei noi kasvikset paljoa pelasta, mutta ainakin värikkäämpi lautanen. :D Iltapalana kaksi juustohampurilaista, kirsikkatomaatteja ja kurkkua.

Tapahtui eräänä leffapäivänä: puolikas pannupizza (kahdelle), täytteinä jauhelihaa, aurajuustoa, paprikaa ja chiliä. Toinen puolikas on vielä pakastimessa.

Joskus tulee vaaleaakin leipää syötyä, kuten tällä viikolla töissä. Välissä tuorejuustoa, juustoa, kurkkua ja tomaattia.

Sellaisia syömisiä. Paljon oon kuluttanut myös puuroa erilaisilla lisukkeilla, banaaneja, proteiinipatukoita... Ja vihdoin sain myös aikaiseksi valmistaa lehtikaalisipsejä! :P Aika hyvin pystyi öljyllä, suolalla ja mustapippurilla peittämään puisevan kaalin maun, eli ehdottomasti teen uudestaan. Ensi viikon tavoitteina ruokapuolella on herkutella vähemmän ja harkitusti (ITSEKURI, hoi!), tehdä ensimmäistä kertaa terveyssämpylöitä ja kokeilla kesäkurpitsaa. Laskemista aion myös jatkaa.

Liikuntapuolella tavoitteina voisi olla kaksi salitreeniä ja yksi muu liikuntakerta. Aika vaatimatonta, mutta kuten sanottu, kipinä on löytynyt ja etenen omaan tahtiini. :) Huomenna on luvassa lepopäivä, mutta pitkä vuoro duunissa (eli ei lepopäivä lainkaan...:D) ja tiistaina sali sekä vapaapäivä. Loppuviikko on vielä avoin. Katsotaan, mitä se tuo tullessaan. :)

Nyt tää lähtis laittamaan kurisevalle vatsalleen ruokaa. Palaillaan!

- Jenni

2 kommenttia:

  1. Uusi lukija täältä ilmoittautuu! :)

    Itelläkin on jotenkin vuoden vaihtumisen myötä tapahtunut jokin oivallus mitä tulee painonpudotukseen ja elämäntapoihin (tapahtui itseasiassa jo joulun alla)! Ja sehän onkin mahtavaa, nyt on uusi vuosi ja uusi mahdollisuus saada ne elämäntavat kuosiin! :p

    Itellä auttaa tosi paljon niinä hetkinä kun vois vaan palata vanhoihin elämäntapoihin se, että muistuttaa itseään siitä miten huonosti sitä voikaan huonolla ravinnolla ja liikkumattomuudella. Olo oli ihan vetelä ja kurja vaikka energiansaati paukkui helposti 3000kalorissa eikä edes liikkunut. Nyt kun syö n.1500kcal ja liikkuu vähintään tunnin päivässä, on energiaa ihan erilailla ja kokonaisvaltaisesti vointi tosi hyvä -toi jos joku motivoi syömään hyvin ja terveellisesti! :)

    Oon niin samaa mieltä siinä että kyllä näihin blogeihin kuuluu ne epäonnistumiset ja vaikeat ajatkin! Sehän on elämää: ei mikään mene kaiken aikaa täydellisesti. Mutta siitähän sitten taas on hyvä nousta kun lukasee läpi niitä omia tekstejä että mikä menikään pieleen ja aina parempi jos joku lukija antaa uuden näkökulman niihin kompastuskiviin! :)

    VastaaPoista
  2. Hei tervetuloa! :)

    Monesti uusi vuosi saa aikaan kaikenlaiset oivallukset - aloitinhan itekin painonpudotuksen reilut kolme vuotta sitten, kun 2011 oli vaihtunut 2012 vuoteen (tosin sillä ei ollut mitään tekemistä uuden vuoden tai lupausten kanssa, joten huono esimerkki :D). Tsemppiä sulle! :)

    Joo, mullakin on auttanut vaikeina hetkinä se, kun mietin, miten paljon huonommin asiat on ollut. Se, kun paino alkoi 8:lla, en liikkunut, mitä kaikkea lapoin suuhuni... Ainakin saa mittasuhteet näille nykyisille "ongelmille" ja painonhallinnan parissa ajoittaiselle kärvistelylle. Ja kun tiedän kuinka hyvä olo tosiaan siitä säännöllisestä, mielekkäästä liikunnasta, ja terveellisesti syömisestä tulee, on helpompi jatkaa eteenpäin kaidalla tiellä. :)

    Jep, ei se elämä aina ruusuilla tanssimista ole, mutta onneksi virheistä oppii eikä tuleen jäädä makaamaan. :)

    VastaaPoista